Keskimääräinen elinajanodote Saudeissa nyt syntyvällä pojalla on 72 vuotta, tytöllä 76.  Elinajanodote pitenee pitenemistään hyvinvoivan väestön keskuudessa. Väestö kasvaa noin kahden prosentin vuosivauhtia.

Ikääntymiseen liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia täälläkin, koska tämän hetken suurin ikäryhmä, 15-65-vuotiaat siirtyvät hiljalleen kohti vanhuutta. Tällä hetkellä yli 65-vuotiaita ei ole kuin 3 prosenttia koko Saudi-Arabian väestöstä. Verrattuna Suomen yli 65-vuotiaiden 18 prosenttiin tilanne vaikuttaa rauhalliselta.

Kuinka sitten ikääntyneiden palvelut on järjestetty kuningaskunnassa? Islamin mukaan perheenjäsenten hoivaaminen on sekä velvollisuus että siunaus, ennen kaikkea mahdollisuus hengelliseen kasvuun. Perheen vanhin poika kantaa vastuuta. Koraanin ohjeet toimivat kauniina ohjenuorina elämän edetessä. Mutta yhteiskunnan on muututtava vastaamaan muuttuvan, ikääntyvän väestön tarpeisiin. Kai?

Nelosella alkava ikä ja infarkti ei ole täällä mikään kummastelun aihe. Elintavat, inaktiivisuus, sukurasite, länsimaalaistuminen… Aiemmin infektiotaudit olivat arabimaiden johtavin kuolinsyy, mutta nyt sydänperäiset hallitsevat kuolinsyytilastojen ykkössijaa. Myös kakkostyypin diabeteksen suhteen maa on niin sanottua ”punaista aluetta”. Stage III Hearth Failure ja DM patioineen onkin kovin monen anamneesissa.

Termiin AMA olen törmännyt muutamaan otteeseen. Against Medical Advise. Jossain periferian pikkusairaalassa potilas liuotetaan, ja tämän jälkeen hän omalla luvalla tulisieluisesti kotiutuu. Nöyrästi muutaman päivän kuluttua tullaan kuitenkin koputtelemaan NGHA:n ovea Q-aaltojen kanssa, pienessä vajaatoiminnassa. Voisi sanoa, että sydänterveydessä täällä eletään aivan kuin aikaa ennen Pohjois-Karjala-projektia. Kansanterveydellisiä haasteita siis. Toisaalta sydänpotilaiden jatkohoidon turvaamiseksi on perustettu hyvää tulosta tekeviä hoitajavetoisia poliklinikoita, kuten vajaatoimintapoliklinikka ja ateroskleroosiklinikka.

Vaikka yhteistä kieltä ei ole, potilaat käyttäytyvät universaalilla tavalla. Sisäänkirjattu kysyy lähes ensimmäisenä, milloin pääsee kotiin. Omaisten arvioivat katseet ja tuttu huoli. Siihen jotenkin tottuu, että potilaan päässä keikkuu punavalkoruudullinen huivi ja ennen toimenpiteitä hänen huulensa tapailevat äänetöntä rukousta. Pedin ympärillä myös pyörii enemmän ihmisiä kuin kotioloissa; eritasoisten tohtorien lisäksi kierroillaan käyvät farmaseutti, ravitsemusterapeutti, diabeteshoitaja ja muut erityisasiantuntijat. Kaiken keskiössä potilas. Sitter, huoneessa majaileva omainen, auttaa potilasta hänen perustoiminnoissaan.

Omaisten tulva on jotain käsittämätöntä; jos tilanne on vakaa, kuuluu huoneista teekuppien kilinää ja iloisia naurahduksia. Taateleita napaan ja sokerit nousuun!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.